JANNE

Maaliskuun edistyminen

Paino maaliskuun alussa 130,7 kiloa ja lopussa 125,9 kiloa. Muutos -4,8 kiloa. Muutos 15.1. alkaen -11,9 kiloa.

Vyötärö maaliskuun alussa 109,5 senttiä ja lopussa 104,5 senttiä. Muutos -5 senttiä. Muutos 15.1. alkaen -20,5 senttiä.

Jannen projekti rullaa tasaisesti eteenpäin. Pieni sairastelu on edelleen haitannut treenaamista, mutta ruokapuoleen se ei vaikuta. Tai ei ainakaan kannata antaa vaikuttaa. Olimme Jannen kanssa jossain vaiheessa molemmat vähän hötkyileviä painonpudotuksen suhteen, mutta kun lukuja ynnäili yhteen, niin näki että keskimäärin paino on tippunut kilon viikossa. Ehkäpä se sairastelu toi fiiliksen, ettei mikään onnistuisi. Lisäksi laihdutuksen alussa tulee usein isompi nestedroppi, jota ei nyt missään vaiheessa tullutkaan vaan paino lähti tippumaan tasaisesti. Kaikki siis mallillaan ja juna kulkee.

Jannen kuulumiset

Maaliskuu on nyt takana ja olo kohenee koko ajan. Pientä flunssaa on ollut kurkkukivun ja pienen yskän muodossa, mutta projekti etenee kuitenkin tavoitteessa. Flussan johdosta tuli myös parin viikon tauko treenaamiseen ja pyrin kompensoimaan sitä syömisillä. Painoa on lähtenyt jo reilusti ja se näkyy jo joka päiväisessä tekemisessäkin. Energiaa riittää ja se näkyy erityisesti treenatessa.

Ruokailuun ei ole tullut aiempiin päivityksiin nähden suurempia muutoksia. Ruokavalioon on lisätty kookosöljy ja olen pyrkinyt olemaan täysin gluteenittomalla ruokavaliolla. Olen mielestäni jo tässä ajassa oppinut todella paljon oikein syömisestä. Kalorit ovat pysyneet koko ajan pakkasen puolella ja olemme pyrkineet pitämään noin 1000kcal/pvä vajetta. Silloin tällöin on toki tullut herkuteltua, mutta tuntuu, että nämä herkuttelut vain pistävät aineenvaihduntaan vauhtia ja jouduttavat painon putoamista.

Maaliskuu meni treenien osalta hyvin, kunnes kuun lopussa iskenyt flunssa keskeytti treenit hetkeksi. Sarjapainot nousevat edelleen hyvää vauhtia ja vieläkin tuntuu, että liikkeissä on reilusti löysää. Etukyykky on osoittautunut hieman haasteelliseksi puutteellisen liikkuvuuden takia mutta sujuu kuitenkin kohtuullisen mukavasti. Maastavedossa alkaa olemaan painot jo sillä tasolla, että puristusvoima alkaa tulemaan vastaan. Niinpä olenkin tehnyt erityisen paljon otevoimaa parantavia liikkeitä. Edelleen mennään samalla ohjelmalla ja totesimme, että sitä ei ole ainakaan tässä kohtaa syytä muuttaa. Treeni kulkee siis hyvin ja tuloksia tulee. Olo tuntuu päivä päivältä paremmalta niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Tästä on hyvä viedä projektia eteenpäin.

Oikein mukavaa kevättä kaikille ja toivotaan lämmintä kesää!

 

NIINA

Maaliskuun edistyminen

Paino maaliskuun alussa 82,3 kiloa ja lopussa 81,0 kiloa. Muutos -1,3 kiloa. Muutos tammikuun alusta -10,6 kiloa.

Vyötärö maaliskuun alussa 94 senttiä ja lopussa 91 senttiä. Muutos -3 senttiä. Muutos tammikuun alusta -27 senttiä.

Niinan projekti otti maaliskuussa pientä takapakkia. Aiempi tekemisen rytmi katosi ja fiilis ailahteli suuntaan jos toiseen. Paastokokeiluissa tuli pientä sooloiluakin, kaikesta ei pidä innostua liikaa 😉 Laihduttaessa usko on koetuksella monessa kohtaa ja kuoppia on jokaisella matkalla. Tärkeintä onkin, että jäädäänkö kuoppaan vai noustaanko sieltä ylös. Omaa suhtautumistaan ruokaan joutuu miettimään monen monta kertaa. Niinan huoli painon pysymisestä dieetin jälkeen käy varmasti monen laihduttajan mielessä. Kovatahtinen laihdutus on raskasta, mutta siinä onnistuttua ylläpitokaloreiden syöminen on monin verroin helpompaa. Varsinkin jos on onnistuttu saavuttamaan uudet, kestävät tavat liikunnan ja syömisen suhteen, jotka estävät jojoilun. Puolimaratonin tältä keväältä päätimme Niinan kanssa jättää väliin, koska polvet ovat rasittuneet jo pienelläkin lenkkeilymäärällä ja on turha yrittää tavoitella kaikkea kerralla.

Niinan kuulumiset

Heippa!

Maaliskuu oli aika vaikea kuukausi minulle. Alkukuun Helsingin reissun jälkeen oli vaikea palata normaaliin ruokavaliorytmiin. Sairastin jälleen kerran poskeontelon tulehduksen kuumeineen päivineen. Muutama baari-ilta viikonloppuina katkaisi muuten hyvin menneen viikon. Motivaatio oli kieltämättä välillä hukassa kokonaan. Päätä sekoitti vielä katsomani dokumentti vuoropäiväpaastosta, jossa joka toinen päivä syödään mitä vaan ja joka toinen paastotaan. No eihän se minulla tässä vaiheessa toimi. Ehkä painon ylläpitovaiheessa se voisi toimia, mutta ei nyt. Jotenkin tuntuu, että koko kuukausi on mennyt vähän hapuillessa. Loppukuustakin olimme reissussa koko perhe ja on se vaan niin vaikeata minulle; syömisen rajoittaminen hotelleissa ja ravintoloissa. Myös ruotuun palaaminen ei ole matkan jälkeen helppoa. Tässä kuussa olen joutunut paljon pohtimaan omaa suhdettani ruokaan ja syömiseen. Pelottaa, että tulenko koskaan olemaan normaali tässä suhteessa? Pystynkö pitämään painoni kurissa, kun olen tavoitteisiini päässyt?

Vaaka ei valehtele, en päässyt asettamaani tavoitteeseen maaliskuussa. Onneksi senttejä lähti kuitenkin joka puolelta, ettei tarvitse päätä työntää kokonaan puskaan. Huhtikuussa palaan tekemisessä ja syömisessä niihin asioihin, mistä aloitimme. Jatkan pätkäpaastoa, unohdan vuoropäiväpaaaston toistaiseksi. Ja noudatan taas ruokavaliossa tammikuussa Jussilta saamiani ohjeita. Puolimaratonin juokseminen toukokuussa ei näytä realistiselta, en halua ottaa riskiä polvien kipeytymisestä tässä vaiheessa. Jatketaan saliharjoittelua ja jumppaamista, joogailen myös kotona silloin tällöin.

Kesä tulloo ja kaapissa odottaa kesämekot hoikempaa naista. Ei tässä nyt auta ennää itkeä, eiku vuan takas töihin!