En ole kokeillut yli 20 tunnin paastoja muuten kuin erityisemmissä olosuhteissa, kuten matkustuspäivinä tai armeijan leireillä. Niistä ei täysin pysty muodostamaan käsitystä paaston vaikutuksesta normaaliin elämään ja työkykyyn. Niinpä ajattelin kirjoittaa tämän artikkelin omista pidemmistä paastokokeiluista. Jos pätkäpaaston konsepti ei ole sinulle tuttu, kannattaa lukaista aiemmat pätkäpaastoartikkelini: Perusteet ja käytännön toteutus. Monille ajatuskin pidemmästä syömättömyydestä kuulostaa karmivalta ja he tyrmäävät idean suoralta kädeltä, koska syömättä ”ei vain pysty olemaan”. Lyhyenkin paaston seurauksena kärvistelet vatsakrampeissa, hermosi ovat riekaleina ja olotilasi on lähellä kuolemaa? Ei aivan, vaikka näin ajattelin itsekin joskus. Kokeilemalla paastoa huomaat, että mieli ja olotila pysyvät suhteellisen tasaisena koko ajan – et väsähdä, etkä kuole nälkään. Huomaat, että nälkä on vain tunne ja että se on suurimmaksi osaksi psykologista.

Toteutin paastokokeiluni 24 ja 40 tunnin paastoina. Tein kokeilut lepopäivinä, treenipäivinä ne olisivat omalla kohdallani haastavia. En syönyt paastoaikana yhtään mitään, join vain vettä. Laitoin veden sekaan suolaa, jotta vesi ei aivan virtaisi läpi. Tein molempina päivinä koko päivän aamusta iltaan tietotyötä eli kirjoittamista ja lukemista, jotka vaativat keskittymistä. Kokemuksiani lukiessa kannattaa huomioida, että olen toteuttanut pätkäpaastoa jo pidempään. Paastoihin tottumattomalle kokemus ei ehkä ole yhtä tasainen. Toteutan jatkuvasti päivästä toiseen noin 16 tunnin pätkäpaastoa, mutta aion jatkossa ottaa näiden kokeilujen perusteella käyttöön yhden kokonaisen paastopäivän kuukaudessa. Lisäksi aion toteuttaa 20-24 tunnin paastoja kerran pari kuukaudessa.

 

24 TUNNIN PAASTO

Toteutin 24 tunnin paastokokeilun keskiviikkopäivänä. Tiistaina söin hiukan normaalia enemmän ja viimeisen aterian söin klo 20 aikoihin. Seuraavan aterian söin keskiviikko-iltana klo 20.

Keskiviikkoaamu sujui rutinoituneelle pätkäpaastoilijalle totuttuun malliin. Totutun syömisrytmin mukainen keski-/iltapäivän nälkä ei yllättäen tullutkaan, olin varmaankin niin keskittynyt muuhun tekemiseen. Missään vaiheessa ei tullut suurempaa näläntunnetta, olo oli toki hiukan ”ontto”. Keskittymiskyky tietotyöhön pysyi suhteellisen tasaisena koko päivän ajan, vaikka pari kertaa keskittyminen tekstiin meni hiukan levottomaksi loppuiltapäivästä. Iltaa kohti kroppa alkoi palelemaan ja päälle sai pistää enemmän vaatetta. Rikoin paaston illalla kello 20 aikoihin, jolloin söin monipuolisen, noin 1000 kcal aterian. Kokkailun aloittaessa kyllä alkoi jo toki pyörimään ruoka ja nälkä mielessä. Paastoilun jälkeisessä yössä eikä seuraavan päivän olossa tai suorituskyvyssä ollut mitään normaalista poikkeavaa.

YLEISARVIO

24 tunnin paasto sujui todella kivuttomasti. Olo oli lähes normaali, kylmämistä lukuun ottamatta. Aamupaino tippui keskiviikkoaamusta torstaiaamuun 1,6 kiloa. Painonpudotusta ajatellen minulla oli keskiviikkoaamuna pientä ylimääräistä nestepöhöä, joten normaalitilanteessa paino olisi tippunut ehkä noin kilon. Vettä join paastoaikana noin 2,5 litraa, joka osaltaan poistaa näläntunnetta.

 

40 TUNNIN PAASTO

Toteutin 40 tunnin paastokokeilun tiistaipäivänä. Maanantain söin normaalisti ja viimeisen aterian söin klo 21 tienoilla. Seuraava ateria oli vuorossa keskiviikkona klo 13.

Tiistaiaamu sujui totutusti ongelmitta. Iltapäivällä iski pieni tyhjyyden tunne vatsaan, siihen aikaan kuin yleensä syön. Tunne meni kuitenkin ohi. Keskittymiskyky asioihin oli todella hyvä loppuiltapäivään asti, jolloin vieraskielisen tekstin skimmaus alkoi muuttua levottomaksi. Mieliala kuitenkin tasoittui iltaa kohti. Kropan vireystila alkoi loppuillasta olla vähän nuukahtanut, mutta siihen vaikuttivat osaltaan putkirullaus ja venyttely. Suorituskyky ei kuitenkaan olisi varmasti illalla ollut huipussaan fyysisissä suoritteissa. Iltaa kohti kroppa alkoi myös palelemaan normaalia enemmän ja varsinkin kädet olivat kylmät. Illalla uneliaisuus oli klo 22 jälkeen normaalia voimakkaampi ja uni tulikin hyvin, vaikka hieman pelkäsin levotonta yötä. Keskellä yötä heräsin vessaan ja ohimoissa tuntui orastava päänsärky, mutta se ei haitannut uudelleennukahtamista.

Keskiviikkoaamuna heräsin 8,5 tunnin unien jälkeen ja olotila ei oikeastaan poikennut millään tapaa normaalista. Ihme kyllä, minulla ei ollut edes erityisemmin nälkä? Vatsa tuntui kyllä normaalia ontommalle, mutta varsinaista nälkää ei ilmennyt. Vireystila tietotyöhön oli jälleen hyvä ja kirjoitustyö rullasi, kuten yleensäkin aamuisin. Puolen päivän jälkeen aloin kokkailemaan itselleni ruokaa ja aromit tuoksuivat nenään normaalia voimakkaammin. Lopetin paaston klo 13 tienoilla ja harvoin on omat kokkailut maistuneet niin hyvälle. Ruoan jälkeen iski paljon normaalia kovempi väsymys, vaikka ruokasatsi ei ollut mitenkään merkittävästi normaalista poikkeava. Väsymys kesti vajaan tunnin ja loppupäivä sujuikin kuin mitään pitkää paastoa ei olisi ollutkaan. Illan lukkopainitreeneissäkin riitti hyvin virtaa.

YLEISARVIO

40 tunnin paasto sujui yllättävän kivuttomasti. Olo oli lähes normaali, pientä kylmämistä ja paria väsymyshetkeä lukuun ottamatta. Aamupaino tippui tiistaiaamusta keskiviikkoon 1,3 kiloa. Minulla nesteet heittelevät suhteellisen herkästi, joten odotin isompaakin pudotusta. Vettä join tiistain aikana 3,5-4 litraa.

 

MIKSI PAASTOTA?

Pätkäpaaston hyödyistä laajemmin löytyy infoa aiemmasta artikkelistani. Yleistyksenä, pitkät paastot auttavat kehon puhdistautumisessa. Paastopäivän jälkeen olo on freesimpi ja kevyempi ja turvotus on ”huuhtoutunut” pois. Jotkut suosittelevatkin ajoittain pidettäväksi lähes proteiinitonta päivää (Whiton protocol), jotta kehon omat puhdistautumismekanismit, kuten autofagia, pääsevät toimimaan kunnolla.

Paastot toimivat myös laihdutuskeinona, mutta sitten pitää tietää mitä tekee. Kaloritasapaino ja terveellisen syömisen periaatteet pätevät edelleen, herkut ovat yhtä huono ravintovalinta kuin aiemminkin. Paastoa ei varsinkaan tule käyttää niin, että paaston jälkeen ”olisi oikeutettua” syödä herkkuja mielin määrin. Joillekin sopii paremmin toteuttaa laihdutus niin, että pitää viikossa kaksi paastopäivää esimerkiksi 1500 kcal vajeella. Muut päivät syödään kulutuksen mukaan. Tällä tavoin olo ja draivi on muuten suhteellisen normaali ja dieetistä ”kärsitään” vain kahtena päivänä. Tällainen toteutus tarkoittaisi noin 400 gramman painonpudotusta viikossa. Laihdutusta ja ylipäätänsä ravitsemusta ajatellen paastot parantavat ja opettavat nälänhallintaa. Olotila pysyy vakaampana, vaikka ruokaa ei söisikään tasaiseen tahtiin ja tulet tietoiseksi kehosi toiminnasta. Jatkuva välipalojen tarve poistuu eikä nälkää ei tarvitse enää pelätä, sillä sekin on opittu tapa.

Itse käytän pidempiä paastopäiviä edellämainittujen syiden yhdistelmänä: ne puhdistavat, laihduttavat ja poistavat turvotusta. Siis erityisen sopivia käytettäviksi esimerkiksi ravinnoltaan ei niin siistin viikonlopun tai reissun jälkeen. Jatkuvaan käyttöön pitkät paastot eivät mielestäni sovellu, koska ne voivat haitata treenaamista ja niissä on mukana lihaskadon riski. Yksittäisinä päivinä toteutettuna paaston merkitys kokonaisuutta ajatellen on minimaalinen. Päivittäin toteutettuna 24 tunnin mittaiset tai pidemmät paastot taas sisältävät selkeän uhan lihasten kannalta kataboliaa sekä harventunutta proteiinisynteesiä ajatellen.

 

VINKKEJÄ OMAAN SOVELTAMISEEN

• Pitkät, yli 20 tunnin, paastot kannattaa toteuttaa lepopäivinä. Treenipäivinä suorituskyky ja palautuminen todennäköisesti kärsivät.
• Paaston aikana kannattaa olla jatkuvasti tekemistä. Pahinta on, jos alkaa miettimään ruokaa jatkuvasti.
• Paastot helpottuvat, kun niihin tottuu.
• Niin lyhyet kuin pitkät paastot soveltuvat naisille keskimäärin heikommin kuin miehille, mutta soveltuvuus itselle selviää vain kokeilemalla.
• Edellämainitut kokeilut olivat varsin askeettisia, mutta ottaisin yli vuorokauden paastoissa veteen lisätyn suolan lisäksi mukaan vitamiinit ja kivennäisaineet, vaikka niiden imeytyminen ei optimaalisinta olisikaan. Lisäksi monet käyttävät paastonaikaisena olotilan tasaajana kookosöljyä, joka ei aiheuta insuliinivastetta eikä siten katkaise paastoa, mutta tarjoaa silti energiaa. Jotkut taas käyttävät pitkissä paastoissa paastoaikana BCAA:ta tai muuta laadukasta proteiininlähdettä lihaskadon ehkäisemiseksi, mutta niillä pelaaminen on kokonaan oma lukunsa.
• Liika on liikaa. John Berardi kokeili eri paastomuotoja ja esimerkiksi yli vuorokauden paasto kahdesti viikossa ei toiminut treenaavalla ihmisellä ollenkaan. Muutenkin paastot voivat olla ylimääräinen stressori tottumattomalle, joten paastoja kannattaa kokeilla hiljakseen ja tasapainoisessa tilanteessa, ei stressin ja kiireen keskellä.